life is beautiful

Huhhuhm kulunut vuorokausi on kyllä ollut oikea valokuvaajan unelma! Eilen oltiin serkun rippijuhlissa Turussa ja illalla ajettiin vielä ihastelemaan auringonlaskua Vammalan keskustaan. Aamuyöllä lähdettiin pikkusiskon kanssa nauttimaan auringonnoususta ja vaikka herääminen tuotti vähän vaikeuksia, se todellakin kannatti! Oli kyllä yks koko kesän upeimpia hetkiä istua rantakalliolla aamuauringon lämmössä musiikkia kuunnellen. Suosittelen kokeilemaan! Tänään olin vielä kuvauskeikalla ihanissa rippijuhlissa eli kamera on ollut kovassa käytössä. 

Tiistaina lähden Helsinkiin Viljan luo ja käydään katsomassa meidän mahdollista tulevaa kämppää. Viikonloppuna suuntana on Bergvik ja sunnuntaina Italia! Mennään Iidan kanssa kahdeks viikoks hoitamaan lapsia ja käydään viikonloppuna piipahtamassa Venetsiassa. Sen jälkeen pääsen vielä Giulian perheen luo Sardiniaan eli tiedossa on kolmen viikon reissu. Lämpöä on luvattu yli 30 astetta, joten enköhän pääse vihdoinkin saamaan vähän rusketusta. Näitä kuvia katsellessa ei voi muuta kun todeta: life is beautiful and God is good.

YYTERI

dreams come true

Nyt on kyllä niin absurdi ja epätodellinen olo, ettei tunnu oikeastaan miltään. Nukuin viime yön teltassa pikkusiskon kanssa ja heräsin keskellä yötä katsomaan puhelintani. Facebookiin oli tullut kohtalontovereilta viestiä, että Opintopolkuun oli vihdoin kaiken piinaavan odotuksen jälkeen ilmestynyt tieto valinnoista. Sydämeni hakkasi tuhatta ja sataa kirjautuessani ties monennenko kerran sivustolle, jolla oli aiemmin lukenut hermoja raastavasti, että haku on kesken.  Tällä kertaa silmiini osui kuitenkin tieto, että mut on hyväksytty Helsingin yliopistoon opiskelemaan luokanopettajaksi. 

Tuntuu ihan käsittämättömältä, että haave joka tuntui lähes mahdottomalta saavuttaa, on nyt toteutunut. Muutama viikko sitten olin niin syvällä epätoivon syövereissä, etten uskonut selviäväni soveltuvuuskokeista edes hengissä. Ja nyt sainkin kokeesta täydet pisteet. Huhhuh eihän tätä osaa uskoa todeksi. En millään pysty sisäistämään, että parin kuukauden päästä asun omillani Helsingissä.

Kulunut vuosi ja erityisesti tää kevät on ollut kaikessa raskaudessaan niin täynnä Jumalan ihmeellistä johdatusta, että mun sydän on tulvillaan kiitosta. En osaa sanoin kuvailla, miten ihmeellistä on kulkea edeltävalmistetuissa askelissa luottaen siihen, että oikeat ovet avautuu oikeaan aikaan. Jumalan suunnitelmat on niin paljon parempia kuin me osataan ees kuvitella ja Hänen rakkautensa meitä kohtaan on niin paljon suurempaa kuin me koskaan ymmärretään!