tiistai 25. lokakuuta 2016

tässä ja nyt


Elämän parhaat hetket koostuu usein ihan pienistä ja arkisista asioista. Maailman onnellisimmaksi tuntee itsensä silloin, kun selviää jostain tehtävästä tai tilanteesta, jota on stressannut ihan älyttömästi. Kun hektisen arjen keskellä saa hiljentyä Jumalan kasvojen eteen ja heittää kaikki murheet Hänen päälleen, jolla on kaikki valta maan päällä ja taivaassa. Kun saa kävellä isosiskon kanssa raikkaassa syyssäässä ja puhua niin vaikeista kuin ihanistakin asioista. Kun näkee jonkun rakkaan ihmisen olevan niin onnellinen, että tekee itsekin mieli itkeä ilosta. Tai kun saa pienillä teoilla jonkun toisen tuntemaan itsensä rakastetuksi ja tärkeäksi. Kun saa kämppisten kanssa istua keittiön pöydän ääressä syömässä jäätelöä, katsella yhdessä Vain elämää, puhua kaikesta maan ja taivaan välillä. Nauraa, itkeä ja rukoilla yhdessä. Kun löytää biisin, jota kuunnellessa kylmät väreet kulkee päästä varpaisiin, ja musiikki vie omaan ihmeelliseen maailmaansa. Kun katselee valokuvia, jotka täyttävät mielen onnellisilla muistoilla kuljettaen takaisin elämän parhaisin hetkiin. Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin. Viime päivinä oon taas pysähtynyt miettimään, miten kaunista, herkkää ja haurasta elämä onkaan. Miten meistä kenelläkään ei ole mitään muuta kuin tämä hetki. Tässä ja nyt. Siinä on kaikki. 

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

your home is where your heart is

Musta on tuntunut viime päivinä siltä, että vuorokaudessa ei yksinkertaisesti oo tarpeeksi tunteja, jotta ehtis saati sitten jaksais hoitaa kaikki asiat, jotka pitäisi hoitaa. Välillä stressaa niin paljon, että sydän tuntuu pakahtuvan ja tekisi mieli vaan itkeä. Ens perjantaina on ensimmäinen tentti, enkä tiedä yhtään miten siihen tulis lukea. Pitäis myös kirjottaa pari esseetä ja valmistella didaktiikan ryhmätunnille opetustuokio. Onneks mulla on parhaat kämppikset, jotka saa mut nauramaan silloinkin, kun maailma tuntuu romahtavan. Tällä viikolla pääsin myös ihan liian pitkän tauon jälkeen pelaamaan jalkapalloa ja nautin siitä suunnattomasti!!

On surullista tajuta, miten helposti mun silmät sokeutuu näkemästä kaikkea sitä kaunista ja hyvää, mitä mun elämässä on. Välillä vajoan niin syvälle negatiivisuuteen, että oikein hävettää. Silti mun tuska on niinä hetkinä todellinen, enkä saa väkisin silmiäni auki. Kuitenkin toivon ja rukoilen koko sydämestäni, että oppisin yhä enemmän keskittymään kiittämiseen valittamisen sijaan. Tää viikonloppu on ollut kaikessa vauhdikkuudessaan tosi siunattu. Meidän koti on ollut täynnä ihmisiä, joiden läsnäolossa ei voi muuta kun olla onnellinen. Oon ollut ainakin hetkeksi pakotettu unohtamaan kaikki elämän stressitekijät. Kun katselen meidän asuntoa, Lauraa & Elisaa, seinällä olevia valokuvia ja kuuntelen tätä biisiä, kiitollisuus täyttää mun sydämen. Kaikesta huolimatta on ihanaa olla elossa. Juuri tässä ja juuri nyt.