Oon taas ollut maailman saamattomin bloggaaja, jos nyt sellaiseksi edes kehtaan itseäni kutsua. Nytkin tulin kirjoittamaan lähinnä siksi, että haluan rikkoa tän hiljaisuuden ja saattaa edes pinnallisesti kuulumiset ajan tasalle. Ennen pääsiäistä sain Essin kylään ja juhlapyhiksi suuntasin sukujuhlien kautta Vammalaan. Huhtikuun alussa juhlistettiin pariin otteeseen Elisan synttäreitä ja pari viikkoa sitten käytiin Samun kanssa Tukholmassa. Huhtikuu on kulunut silmänräpäyksessä ja kevät tekee tuloaan, vaikka tänäänkin satoi hetken räntää ja kaduin toden teolla talvitakin jättämistä kotiin. On onneksi ollut myös päiviä, jolloin on tarjennut olla ainakin hetken kokonaan ilman takkia. Maa alkaa pikkuhiljaa vihertää ja kukat vallata tienpientareet. Lintujen laulu täyttää sydämen ilolla ja kutkuttavalla kesän odotuksella. Hankin vihdoin itselleni ajo-oikeuden Alepa-fillariin ja oon jo muutaman kerran ajanut pyörällä keskustaan ja takaisin. Arki on ollut vime aikoina täynnä stressiä, mutta myös paljon isoja ja pieniä ilonaiheita. Nyt mun on pakko mennä nukkumaan, mutta yritän mahdollisimman pian saada ladattua Tukholman reissun kuvat tänne ja jaettua vähän syvällisempiä ajatuksia. Siihen asti adios!
Ps. Jos teillä on jotain postaustoiveita niin kertokaa ihmeessä!
Ps. Jos teillä on jotain postaustoiveita niin kertokaa ihmeessä!
