♥♥♥♥♥

Suomen peli, paljon ruokaa, ihania ystäviä, upea keväinen ilma, poreallas ja auringonlasku = fantastinen lauantai-ilta ♥

Maailman paras äiti ja perhe, kävelylenkki ihanassa auringonpaisteessa, suloinen kummipoika ja paljon kakkua = ihanista ihanin äitienpäivä ja Niilon ristiäiset ♥

Eilen illalla vaatekriiseilin pari tuntia miettien mitä puen Tukholman reissulle. Nyt kello on yksi ja makaan vieläkin sängyssä - hupsista. Takana tosiaankin tosi kiva viikonloppu ja edessä tapahtumarikas viikko. Lähdetään tänään illalla risteilylle ja vietetään Tukholmassa huominen päivä. Kiitos tästä mahdollisuudesta kuuluu rakkaalle Mikaelalle ♥ Nyt otan itseeni niskasta kiinni ja nousen vihdoinkin sängystä. Aurinkoista ja siunauttua viikkoa just sulle ♥ 

paljon on aihetta lapsella kiittää

Viime postauksen jälkeen on tapahtunut niin paljon kivoja asioita, etten tiedä mistä aloittaisin. En osaa sanoin kuvailla sitä tunnetta, kun ei oo mitään pakollisia velvotteita. Voi tehdä asioita, joista nauttii ja viettää aikaa ihmisten kanssa, joita näkee liian harvoin. Välillä tuttujen rutiinien puuttuminen on saanut mut ahdistumaan, mutta toisaalta en oo koskaan kokenut olevani niin elossa kuin viimeisen kuukauden aikana. Auringonpaisteen lisäks on tietysti ollut myös sateisia päiviä, itkukohtauksia ja päänsärkyä, mutta ainakin tällä hetkellä päällimäisenä mielessä on kaikki ihanat ja kauniit asiat, joista saan olla tajuttoman kiitollinen! 

Keväinen luonto on yks suurimmista syistä mun hyvään oloon. Vihertävän ruohon tuoksu, pienet koivunlehdet, lintujen laulu, kauniit perhoset, auringonlaskut ja kukat tienpientareella muistuttaa mua jatkuvasti Jumalan valtavasta hyvyydestä ja rakkaudesta.

"Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme? Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." 
Matt. 6:25-34

Toinen valtava kiitosaihe on kaikki ihanat ihmiset mun ympärillä. Oon vieraillut Essin luona muutaman kerran ja pitänyt sylissä hurmaavaa kummipoikaani. Oon halannut Epsua liian pitkän tauon jälkeen ja muistellut riparia. Oon juhlistanut vappua MAKEn kanssa ja valvonut aamuyöhön jutellen kaikesta maan ja taivaan välillä. Oon leiponut korvapuusteja Piritan kanssa ja ahkeroinut monissa talkoissa ihanien futiskavereiden seurassa. Oon käynyt Iidan, Fannin ja Ainon kanssa pulkkamäessä keskellä kirkasta huhtikuun päivää ja syönyt Kulojen jääkaapin melkein tyhjäksi.

 Kaiken tän lisäks oon käynyt treeneissä (tänään jopa aamutreeneissä!), saanut kesätyöpaikan, viettänyt aikaa perheen kanssa, ottanut paljon valokuvia, ostanut uuden kesämekon, suunnittelut yo-juhlia ja aloittanut kutsukorttien teon, ollut häissä Maurin apuna kuvaamassa, syönyt välillä liikaa ja välillä liian vähän, maannut huoneen lattialla kuunnellen musiikkia, käynyt seurakunnassa, lukenut Raamattua ja hengellisiä kirjoja, tullut hyväksytyksi Ryttylän raamattulinjalle, löytänyt piirongin laatikosta vanhoja kasetteja ja nauranut kuollakseni Pilvin äänityksille, valvonut myöhään muistellen lapsuuden toilailuja, nukkunut pitkään aamulla, katsonut jääkiekkoa sekä pelannut yhtä lapsuuden lempipeleistä monen vuoden tauon jälkeen. Lähipäivinä on tiedossa Tukholman matka, kummipojan ristiäiset, Iidan synttärit ja paljon muuta. Niin paljon aihetta kiitokseen!

dancing in the rain

Mulla on kaikki hyvin. Oikeastaan voisin sanoa, että jopa loistavasti. Olin just ihanien ystävien kanssa Tampereella syömässä Pancho Villassa ja shoppailemassa (ostin kylläkin vaan uudet jalkapallosukat ja kinuskipehimiksen). Yli 200 valokuvaa, jotka tilasin ifolorilta sai mut taas ymmärtämään, miten paljon unohtumattomia asioita oon saanut kokea upeiden ihmisten kanssa. Tällä hetkellä mun ei tarvi stressata lähestulkoon mistään. Mitä nyt tulevaisuus ja ensi viikon työhaastattelu välillä saa pulssin kiihtymään. Kuitenkin, ihan sama miten paljon syön, näläntunne mun mahasta ei silti katoa. Ihan sama, miten paljon nukun, väsymys ei lakkaa vainoamasta mua. Ihan sama, miten paljon mun vaatekaapissa on paitoja, en silti löydä päälleni mitään järkevää puettavaa. Ihan sama, miten hyvin onnistun jossain, joku tekee silti paremmin. Nälkä kasvaa syödessä ja vaatimukset suorittaessa. Asiat voisi aina olla paremmin, mutta toisaalta myös paaaaaljon huonommin. 

Tutkimusten mukaan melkein puolet onnellisuudesta on kiinni asenteesta. Mutta entä jos ei vaan jaksa ajatella positiivisesti? Entä jos tekee  vaan mieli kääriytyä peiton alle ja itkeä itsensä uneen? Joskus sellainen fiilis tulee, vaikka ulkoisesti kaikki asiat olis loistavasti. Joskus pelottaa, surettaa ja ottaa päähän ilman ainuttakaan järkevää syytä. Silloin on enemmän kuin hyväksyttävää mennä yksin metsään huutamaan ääni käheäksi, kuunnella surullista musiikkia tai mennä pehmolelun kanssa nukkumaan. Sekä negatiiviset että positiiviset tunteet on ihan jees, kunhan niiden ei anna liikaa ohjata elämää. Mulla on kaikki hyvin, oikestaan jopa loistavasti, niin kauan kuin ankkuroin mun elämän Jeesukseen enkä omiin fiiliksiini. En muutu kauniimmaksi, paremmaksi tai arvokkaammaksi tuijottamalla peiliin tai etsimällä muiden hyväksyntää. Sen sijaan katsomalla Jeesuksen uskomattoman syvään rakkauteen, voin oppia rakastamaan myös itseäni. Jumala on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hän rakastaa sua ja mua ihan älyttömästi aina ja ikuisesti, tuntu miltä tuntu. Sen kun muistaa, voi pyyhkiä kyyneleet, kömpiä pois peiton alta ja tanssia vesisateessa.  

kiitollinen, siunattu, onnellinen

Mulla on pää niin täynnä sanoja ja sydän niin täynnä tunteita, etten tiedä mistä alottaisin. Kirjotusten loppumisen jälkeen oon käynyt läpi uskomattoman laajan tunneskaalaan ja mun tulevaisuudensuunnitelmat on mennyt monta kertaa uusiksi. Psykologian pääsykoekirjojen aiheuttama ahdistus sai mut ymmärtämään, ettei mun suunnitelmat vastannut sittenkään mun sydämen toiveita. Valvottuja öitä, ristiriitaisia fiiliksiä, elämänilon katoamista ja raivokohtauksia seurasi oivallus, että haluankin tehdä jotain muuta kuin opiskella psykologiaa. Tuntu ihan siltä, kuin matto olis yhtäkkiä vedetty jalkojen alta. Mun suunnitelmat tuntui abivuoden alussa niin selkeiltä ja varmoilta, että kaikki epävarmat ja sekavat fiilikset just ennen haun päättymistä iski kuin jääkylmä sade vasten kasvoja. Rukoilin Jumalan johdatusta ja valvoin monena iltana myöhään lueskellen erilaisia keskustelupalstoja ja miettien, mitä haluan tehdä elämälläni. Jostain mun mieleen hiipi ajatus teologian opiskelusta. Mitä enemmän ajattelin asiaa, sitä syvempi rauha täytti mun sydämen. Tällä hetkellä mun suunnitelmat tuntuu melko selkeiltä. Jos Jumala suo, vietän välivuoden Ryttylässä ja haen ensi vuonna Joensuuhun opiskelemaan teologiaa.

Uudet suunnitelmat on antanut mun elämään ihan uudenlaista energiaa. Viime päivinä oon ollut niin onnellinen, että ilo on ulottunut päälaesta varpaisiin asti. Oon saanut tehdä ihania asioita ja ennen kaikkea viettää aikaa ihanien ihmisten kanssa. Sain vihdoinkin nähdä suloisen kummipoikani ja auttaa rakasta ystävää muuttosiivouksessa. Janita kävi meillä yks päivä kylässä ja oli aivan mahtavaa laittaa ruokaa yhdessä ja jutella pitkästä aikaa. Viime keskiviikkona meillä oli nuortenilta ja iloitsin koko illan sydämeni pohjasta. Uskovia ystäviä, Jumalan sanaa, ihania lauluja ja hyvää ruokaa - mitä muuta vois ees toivoa? Torstaina fiilisteltiin Iidan kanssa pääsiäistä: syötiin suklaamunia, koristeltiin pajunkissoja ja käytiin via dolorosassa. 

Pääsiäisen sain viettää Ahvenanmaalla parhaiden futissiskojen ja huoltojoukkojen kanssa. Oli niin hauskaa, etten osaa ees kuvailla sitä sanoin. Syötiin, treenattiin yhdessä, pelattiin korttia, järjestettiin muotinäytös hotellin käytävässä, naurettiin, juteltiin, syötiin taas vähän lisää, otettiin valokuvia, kuunneltiin musiikkia, hypittiin ja tanssittiin eturivissä Redraman keikalla ja vaan nautittiin toistemme seurasta. En tajua, miten yhdessä jalkapallojoukkueessa voi olla niin monta aivan mahtavaa ihmistä, joiden kanssa on tajuttoman hyvä olla. Oon älyttömän kiitollinen, että saan olla osa tätä joukkuetta. Ihanan pääsiäisen kruunasi tänään Järvisten vierailu ja herkullinen ruoka. Illalla saatiin vielä Giulia perheineen kylään ja ymmärsin olevani todella onnekas, kun mun elämässä on niin paljon upeita ihmisiä. Kaikki niin erilaisia, mutta kuitenkin kaikki niin tärkeitä. Tän postauksen otsikko kiteyttää kaiken: tällä hetkellä oon kiitollinen, siunattu ja onnellinen. 

Ps. "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi." Jeesus elää ja on luvannut olla mun ja sun kanssa maailman loppuun asti. Se on kuitenkin tänkin pääsiäisen mahtavin juttu!