miks kaikki kaunis katoaa?

Sä saat mut aina täysin sanattomaks. Sun kauneutes, sun hymys. Se että sä aina ymmärsit paremmin kun kukaan muu. Paremmin kun mä itse. Nyt mä oon sanattomampi kun koskaan. Kuuntelen meidän yhteistä soittolistaa ja mun sydän on täynnä tuskaa. Katson kuvia susta ja muistelen meidän viimeistä tapaamista. Halasit mua ja lupasit tulla pian meille kylään. Sitä sä et ikinä ehtinyt tehdä. Mä kerroin sulle kuinka tärkeä oot mulle ja sä vastasit samoin. Me suunniteltiin kuinka lähdettäis yhdessä ulkomaille pakoon marraskuun pimeyttä. Nyt sä lähdit ilman mua ja jätit mut tänne miettimään miksi. Sä sait mut itkemään ilosta vaan läsnäolollas. Nyt mä itken surusta, koska sua ei oo enää täällä. Olit mun puuttuva palanen ja nyt mä tunnen itseni niin vajaaksi, tyhjäksi. Vaikka me nähtiin niin harvoin, tiesin että voisin aina soittaa sulle jos tapahtuis jotain. Mä toivon, että sä olisit soittanut mulle. Ja kertonut miten paha olo sulla on. Sillon mä olisin ottanut ensimmäisen junan sun luo ja sanonut, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi. Nyt mä en voi tehdä enää mitään. Ja se särkee mun sydämen. Mä haluaisin vielä kerran kuulla sun äänen. Haluaisin vielä kertoa, miten paljon sä merkitset mulle, miten kaunis sä oot ja miten onnellinen mä oon sun seurassas. Nyt mä voin vaan itkeä ja rukoilla ja uskoa että sulla on nyt kaikki hyvin. Mä rukoilen voimaa sun läheisille ja itselleni. Vaikka musta tuntuu pahemmalta kun koskaan, mä tahdon elää. Sunkin puolesta. Ja sä voit olla varma. etten unohda sua koskaan. Lepää rauhassa sielunsiskoni Roosa ♥♥