kylmä ilman sua

Musta tuntuu,että voisin kirjottaa tällasia postauksia miljoonia. Mä en tiedä miten päin olisin. Makasin eilen melkein koko päivän sängyssä, välillä itkin ja välillä vaan tuijotin kattoon tuntematta mitään. Pahinta on just se kun on täysin turta olo ja vihaa itseään, koska tuntee itsensä niin itsekkääksi. Ja kuitenkin mä rakastan sua niin paljon ja mä haluaisin olla sun lähellä just nyt. En vaan tajua enkä usko, etten voi enää koskaan tehdä sitä. En voi enää koskaan syödä sun kanssa maailman parasta marjarahkaa, muistella riparia, hypätä järveen vaatteet päällä tai vaan nauttia hiljaisuudesta.Sä olit ensimmäinen ja ainoa ihminen, jolle pystyin kertomaan kaiken. Mä olin niin onnellinen, että oli kerrankin joku, joka ymmärsi mua ihan täysin.Tiedän, etten koskaan tuu löytään ketään sun kaltasta. Sä olit oikeesti sielunsisko sanan varsinaisessa merkityksessä. Ja oot vieläkin. Muistan kun aina naurettiin sille, miten samanlaisia ollaan. Mä pelkään, että unohdan miltä sun ääni kuulostaa ja miltä sä tuoksut. Viimesin viesti minkä lähetin sulle oli: "en oo pessy tota vaaleenpunasta hupparia sen jälkeen kun tulin teiltä, koska se tuoksuu ihan sulta  ikävä" Nyt mulla on se huppari päällä ja mua harmittaa ihan älyttömästi, että se on pesty. Kumpa sä olisit tajunnut miten paljon susta välitetään. Sä oot ainutlaatuinen, eikä kukaan koskaan voi viedä sun paikkaa mun sydämestä. 

Kiitos ihanista kommenteista ♥