sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

kuulumisia

Hassua miten paljon helpommalta tuntuu kirjottaa vaikeista asioista ja negatiivisista tunteista, kuin ilosista ja positiivisista jutuista. Ei uskois, mutta siltä musta on alkanut viime aikoina tuntua. Nyt kun mulla olis kivaa kerrottavaa ei sanoja löydy mistään. Viikko on hujahtanut ohi taas hurjaa vauhtia ja kesäloma lähestyy enemmän tai vähemmän uhkaavasti. Kesätöitä ei oo vielä löytynyt, mikä on tavallaan helpotus, koska kirjotuksiin lukeminen tulee viemään aika suuren osan mun lomasta ja olis kiva ihan vaan rentoutuakin. Raha tottakai tulis tarpeeseen eikä työkokemuskaan olis pahitteeks, mutta saa nyt nähdä. Pitkä matikka, englanti ja ruotsi nostaa mun stressitasot jatkuvasti pilviin, mutta onneks torstaisin koulu alkaa vasta kaheltatoista ja 
auringonpaiste antaa vähän lisäenergiaa harmaaseen arkeen.

 photo IMG_2754_zps4bc26481.jpg
 photo IMG_2668_zps4ce54b7a.jpg
 photo IMG_2694_zps258df6c7.jpg
 photo IMG_2889_zpsf97ed3f3.jpg

Oltiin eilen juhlistamassa Liisan synttäreitä Tampereella keilailun ja hyvän ruuan merkeissä. McDonald's, tuoreet donitsit, italialainen ruoka ja superin irtokarkkitarjous lykkäs taas mun terveellisen elämän alkamista. Tuli sentään naurettua niin paljon, että vatsalihastreenistä ei tarvinnu huolehtia ja kai keilailussakin muutama kalori kulu. Kiitos huikeesta seurasta Liisa ja muut!

 photo IMG_2841_zps82a3f11e.jpg
 photo IMG_2899_zpsb668663c.jpg
 photo IMG_2910_zps8f3ccab2.jpg

maanantai 7. huhtikuuta 2014

soulmates never die

Tekemättömät matikanläksyt ja ruotsin sanakoe huutaa koulurepussa mun nimeä, mutta en jaksa välittää. Laitan musiikin kovemmalle, jotten kuulisi niiden vaativaa kutsua. Istahdan sängylle ja otan tietokoneen syliini. Suljen silmäni ja hengitän syvään. Annan musiikin viedä minut hetkeksi pois tästä todellisuudesta. Verkkokalvolleni piirtyy kuva sinusta ja järvenpinnasta, johon vesipisarat muodostavat kauniita kuvioita. Sateesta huolimatta olemme päättäneet lähteä uimaan läheiselle uimarannalle. Lämpötila on melko alhainen, mutta se ei haittaa, koska sinun läsnäolosi lämmittää. Tartut kädestäni kiinni ja vedät minut perässäsi laiturille. Naurat täydellistä nauruasi ja kuiskaat korvaani: "Nyt mennään". Hyppäämme käsi kädessä veteen ja päästyämme takaisin pinnalle katsomme hymyillen toisiamme. "Rakastan vettä - siinä on jotain niin rauhoittavaa", huokaan onnellisena. "Niin minäkin", vastaat ja nauramme jälleen samanlaisuudellemme. Olen onnellinen. En mieti mennyttä enkä tulevaa. Elän tässä ja nyt. Nautin hetkestä, jonka saan jakaa kanssasi. Näen silmistäsi, että tunnet samoin. 

 photo IMG_2426_zps206f4709.jpg
 photo IMG_2351_zps2579172b.jpg
 photo IMG_2231_zps699628a7.jpg

Avaan silmäni ja palaan takaisin nykyhetkeen. Kurkkuani kuristaa, mutta kyyneleet pysyvät poissa. Vilkaisen kirjoituspöydälläni olevaa kuvaa sinusta ja kuulen korvissani kuiskauksen: "Nyt mennään." Mihin? "En tiedä vielä. Sinne, minne elämä kuljettaa." Mutta ethän sinä ole täällä? "Höpsö, itsehän kirjotit mun facebook-seinälle, että oon sun sydämessä aina." Vihdoinkin ymmärrän, mitä sielunsisko todellisuudessa tarkoittaa. Minun ei tarvitsi nähdä sinua, jotta voin olla kanssasi. Minun ei tarvitse kuulla ääntäsi tietääkseni mitä haluat sanoa. Sinä olet osa minua. Ajatukseni ovat sinun  puhettasi. Kyyneleeni ovat sinun kyyneleitäsi. Nauruni on sinun nauruasi. Haluan nauraa, jotta sinäkin olisit iloinen. Haluan mennä paikkoihin, jonne sinä haluaisit mennä. Haluan tehdä parhaani, jotta voisit olla ylpeä minusta ja, jotta voisin olla ylpeä itsestäni. Sinä olet fyysisesti kuollut, mutta rakkaus ei koskaan kuole. Sinä et ole kuollut minulle. Olet elossa niin kauan kuin minä hengitän.

 photo IMG_2249_zpsf7b760ec.jpg
 photo IMG_2261_zps3939d4da.jpg


It's okay
Dry your eye
Dry your eye
Soulmate dry your eye
Dry your eye
Soulmate dry your eye
Cause soulmates never die 


perjantai 4. huhtikuuta 2014

ikävä

Istun yksin tietokoneen ääressä ja joka paikkaa kolottaa juoksulenkin jäljiltä. Etsin spotifystä sielunsisko-soittolistan ja lisään äänenvoimakkuutta. Annan Jonne Aaronin Kylmä ilman sua- kappaleen sanojen viedä minut takaisin elämäni hirveimpään pävään. Kyyneleet valuvat poskiani pitkin ja vajoan taas hetkeksi pohjattoman syvään kuiluun. Haluaisin enemmän kuin mitään muuta kuulla ihanan naurusi. Haluaisin kertoa sinulle huoleni ja tuntea sen ihmeellisen yhteyden joka välillämme oli. Kaipaan sydämeni pohjasta juttuhetkiämme ja hiljaisuutta, joka ei tuntunut lainkaan kiusalliselta. Kaipaan aurinkoista hymyäsi, jonka näkeminen sai kaiken pahan unohtumaan. Kaipaan sielunsiskoani, joka ymmärsi ajatukseni ennen kuin ehdin sanoa sanaakaan. "Mulla on niin iso ikävä sua, muu olemasta lakkaa" Haluaisin niin kovasti elää täysillä sunkin puolesta, mutta huomaan usein voimien loppuvan ihan kesken. Mä aion kuitenkin jatkaa yrittämistä. Sun vuokses pyyhin kyyneleet ja hymyilen vesisateessa. Sun vuokses kiitän joka aamu, että oon elossa. Sun vuokses en anna vastoinkäymisten masentaa mua, vaan laitan leuan rintaan ja suunnistan kohti uusia pettymyksiä. Ja myös itseni vuoksi, koska sä oot edelleen osa mua.

 photo IMG_2045_zpsa64e51cf.jpg
 photo IMG_1995_zpsdbc004e5.jpg
 photo IMG_1680_zps7eae5a7c.jpg
 photo IMG_2173_zps6f843cf0.jpg
 photo IMG_2118_zpsd5e37545.jpg

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

elämä on kaunis

 photo IMG_1877_zpsc14dfed0.jpg
 photo IMG_1848_zps654ffdb6.jpg
 photo IMG_2057_zpse451b3bf.jpg


Rakastan aurinkoa. Aurinko saa suupielet kääntymään väkisin ylöspäin ja täyttää sydämen sanoinkuvaamattomalla riemulla. Rakastan elämää. Elämä on niin mittaamattoman arvokas lahja ja ainutkertainen tilaisuus tehdä maailmasta parempi paikka. Rakastan metsää. Metsässä sielu lepää ja siellä voi hetkeks hypätä pois oravanpyörästä ja hengittää. Rakastan kuvausreissuja pikkusiskon kanssa metsässä auringon paisteessa. Noilla reissuilla on tajuttoman helppo rakastaa elämää. 

 photo IMG_1712_zpsa31024dc.jpg
 photo IMG_2181_zpsb0380b13.jpg
 photo IMG_2110_zps5bab340a.jpg

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Ilo Herrassa on meidän väkevyytemme

Vedän kumpparit jalkaan ja nappaan naulakosta isän takin, joka on mulle kolme kokoa liian suuri. Avaan ulko-oven ja vedän keuhkot täyteen raikasta ilmaa. Tuoksuu keväältä. Suuntaan askeleeni kohti läheistä metsää. Istahdan hetkeksi kiven päälle ja suljen silmäni. Aurinko lämmittää kasvojani ja raikas tuuli hyväilee ihoani. Nautin hiljaisuudesta, joka on kuitenkin täynnä ääniä. Avaan silmäni ja katselen ympärilleni. Auringon säteet saavat puiden oksilla helmeilevät vesipisarat kimaltamaan. Linnunlaulu kantautuu korviini ja käännän katseeni ylös taivaalle. Näen pienten lintujen lennähtelevän oksalta toiselle iloisesti sirkuttaen. Mieleeni muistuu eräs lempiraamatunkohtani.

 photo IMG_1108_zps7e07fc69.jpg
 photo IMG_1565_zps3a79090a.jpg
 photo IMG_1667_zpsa8d25af8.jpg
   
Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?" 

 photo IMG_1640_zps368142b5.jpg
 photo IMG_1615_zps606a04f4.jpg
 photo Uusikansio_zps252b8dc9.jpg
 photo IMG_1668_zps458d2fbe.jpg
Ymmärrän, ettei minulla ole mitään hätää. Minun ei tarvitse murehtia eikä kantaa huolta mistään. Tunnen todella eläväni. Olen onnellinen, koska tiedän Jumalan todella rakastavan minua. Tunnen, kuinka pelko otetaan sydämestäni pois ja ihmeellinen rauha annetaan tilalle. Kaikesta maailman pahuudesta huolimatta on myös paljon hyvää ja paljon kaunista. Aina on jotain, mistä voi iloita.  

perjantai 21. maaliskuuta 2014

huominen voi aina olla viimeinen

Istun sängyllä silkinpehmeän peiton alla tietokone sylissä. Kuulokkeissa soi Owl Cityn Vanilla Twilight. Vilkaisen ulos ikkunasta. On jo pimeää. Mahani murisee, koska en ole syönyt moneen tuntiin. Tai oikeastaan en ole syönyt kunnolla koko päivänä. Otan pienen palan suklaata ja nielaisen sen varovasti. Huokaisen tyytyväisenä, kunnes hyytävä kipu iskee vatsaani ja säteilee ympäri kehoani. Kyyneleet kihoavat silmiini. Epätietoisuus ja pelko täyttävät mieleni. Mikä mua vaivaa? Maanantaista lähtien oon kärsinyt ihmeellisestä kivusta, joka on siirtynyt keuhkoista ylävastaan ja tällä hetkellä estää mua syömästä. Googlettamalla oon diagnosoinut itselleni mahdollisuudet sairastaa syöpää, refluksitautia tai dyspepsiaa. Vaikka syövän mahdollisuus on melko pieni, oon tajunnut että ihan hyvin se voi osua munkin kohdalle. Kelle tahansa meistä. Terveys ei oo itsestäänselvyys. Elämä ei oo itsestäänselvyys. Tai ei ainakaan pitäis olla. Jokainen hengenveto voi olla viimeinen. Jokainen suklaanpala voi olla viimeinen. 

 photo IMG_1046_zpsed1340a1.jpg
 photo IMG_1137_zpsb7815159.jpg
 photo IMG_1427_zps2ee24ffa.jpg
 photo IMG_1436_zpsa7d2c120.jpg
 photo IMG_1096_zpsf6ac2c59.jpg

Edellisestä postauksesta on kulunut taas ihan liian pitkä aika ja oon pahoillani saamattomuudestani! Kivusta huolimatta mulle kuuluu oikeestaan tosi hyvää! Koeviikko lähestyy, mutten osaa ainakaan vielä stressata siitä. (en tosin tiedä onko se niin hyvä asia, koska en saa mitään aikaseks). Koeviikko tietää nimittäin sitä, että jakso on vaihtumassa viimeiseen ja mulle se tarkottaa ihanan vähätuntisia päiviä! Oon ostanut vihdoin uuden puhelimen marraskuussa hajonneen tilalle (Lumia 625) ja tykkään siitä ihan simona. Lisäks leikkautin suorat etuhiukset Ennin innottamana ja tykkään niistäkin tosi paljon. Tykkään myös mun joukkueesta ja siitä, että saatiin pronssia viime viikonlopun yöturnauksesta. Aurinkokin on näyttätynyt viime aikoina usein ja aamuisin on ollut paljon helpompi herätä, kun vielä pari viikkoa sitten. Kaiken kaikkiaan elämä on aika kivaa.

 photo IMG_1532_zps799a9112.jpg
 photo IMG_1205_zpse318d3c0.jpg
 photo IMG_1522_zpsfb080d7d.jpg
 photo IMG_1188_zpsfc938115.jpg
 photo IMG_1531_zps68b9e55e.jpg

torstai 6. maaliskuuta 2014

avautumista

Mun päässä risteilee ajatuksia, joista haluaisin kirjoittaa, mutten löydä oikeita sanoja. Nukuin tunnin päiväunet, muttei väsymys tietenkään lähtenyt mihinkään. Öisin pyörin levottomana sängyssä ja päivisin haluaisin vaan nukkua. Vaikka aurinko paisto tänään pitkästä aikaa, mun sisällä vallitsi viime vuoden aikana tutuksi tullut pimeys. Nyt aurinko on taas kadonnut pilviverhon taakse, mutta tiedän sen paistavan edelleen. Sen säteet ei vaan tällä hetkellä yllä mun sydämeen asti. Syitä tähän on varmasti useita, mutta yks suurimmista on pelko. Pelko siitä, ettei jaksa, ei selviä, eikä kelpaa omana itsenään. Oon monesti kirjottanut, miten tärkeää on arvostaa muita ihmisiä ja ennen kaikkea itseään. Se on kaiken arvostuksen perusta. Kun se ei onnistu, seuraa ongelmia kaikilla elämän alueilla. 


Oon ollut pienestä asti ujo. Oon aina pelännyt sosiaalisia tilanteita ja pelkään edelleen. Mietin usein voisko kyseisen pelon taustalla joku traumaattinen lapsuuden kokemus, mutta oon tullut siihen tulokseen, että se on vaan osa mun luonnetta ja temperamenttia. Oon joutunut jatkuvasti kohtaamaan tuon pelon, mikä on tottakai kasvattanut mua paljon ihmisenä. Välillä luulenkin päässeeni siitä eroon, mutta joudun harmittavan usein toteamaan, ettei se mihinkään oo kadonnut. Jossain aivojen sopukoissa se odottaa sellaisia päiviä kuin tämä ja iskee silloin, kun sitä vähiten kaipais. Silloin ihmisten kohtaaminen saa aikaan lievän paniikkikohtauksen ja tekisi vaan mieli piiloutua sängyn alle odottamaan sen loppumista. Tiedän, että avain useimpiin ongelmiin on ongelman myöntäminen ja hyväksyminen. Nyt oon julkisesti myöntänyt, että pelkään sosiaalisia tilanteita ja toivon jonain päivänä oppivani hyväksymään sen osaksi itseäni, asiana josta mun ei tarvitsekaan päästä eroon. Vaikka se tekeekin elämästä aika raskasta, se ei estä mua elämästä. 


sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Jeesus rakastaa sua!

Mä en tiedä mitä sä oot elämäs aikana joutunut kokemaan, en tiedä mitä sun elämässä on nyt meneillään enkä varsinkaan tiedä mitä sun elämä tuo tullessaan huomenna tai vuosien päästä, mutta yhden asian mä tiedän. Sä elät, koska Jumala on antanut sulle elämän lahjaksi. Sä olet ainutlaatuinen, sä olet arvokas ja sun elämällä on merkitystä. Jeesus rakastaa sua ihan järjettömästi. Jeesus rakastaa sua niin paljon, ettet voi koskaan sitä täysin ymmärtää. Jeesus rakastaa sua niin paljon, että oli valmis antamaan henkensä sun puolesta ristillä. ”Ei sen suurempaa rakkautta ole, kuin että antaa henkensä ystävänsä puolesta”. 


Mä en tiedä ootko tuntenut Jeesuksen koko elämäs, muutaman vuoden, päivän tai tunnetko Häntä vielä ollenkaan. Mutta mä tiedän, että Jeesus on tuntenut sut jo ennen kuin synnyit tähän maailmaan. Jeesus haluaa olla sun paras ystävä, sun vapahtaja ja sun elämäs Herra. Mä voin omasta kokemuksesta sanoa, että Jeesus voi antaa sulle jotain paljon parempaa, mitä maailmalla on tarjota.  ”En minä anna teille niin kuin maailma antaa, älköön teidän sydämenne olko murheellinen, älköönkä peljätkö”.

perjantai 28. helmikuuta 2014

niin katoavaa-a-a-a-aaa

Mun hiihtoloma on sujunut lepposissa merkeissä ilman sen erikoisempaa ohjelmaa. Oon syönyt liikaa, lukenut kirjaa, katsonut TV:tä ja vaan ottanu rennosti. Pakko myöntää, että oon siinä järkyttävän huono. Sillon kun en tee mitään, mietin liikaa. En vaan yksinkertasesti osaa rentoutua. Siinä on yks taito, jonka tahdon ehdottomasti oppia elämäni aikana! Oon havahtunut tässä lomalla taas miettimään, miten katoavaista elämä onkaan. Meistä kukaan ei voi tietää, mikä päivä on viimenen täällä maan päällä. Meistä kukaan ei voi tietää mikä kohtaaminen rakkaiden ihmisten kanssa jää viimeseks. Siks on äärimmäisen tärkeää pyytää ja antaa anteeksi sekä kertoa, miten paljon välittää. Jokainen päivä on ainutkertainen mahdollisuus ja suuri lahja. 

 photo IMG_0947_zps2a07a534.jpg
 photo IMG_0954_zps9d5494f8.jpg
 photo IMG_0666_zpsbbb62bdd.jpg

Tää päivä oli yks mun loman kohokohdista, kun päästiin Ennin kans Heinosen Maurin studiolle kuvattavaks. Ennin loistavat ideat ja hurmaava seura sekä Maurin huikeet kuvaustaidot teki päivästä ihan mahtavan! Kiitos vielä molemmille !!

 photo IMG_0859_zpsae5dc213.jpg
 photo _R9B10741_zps84daf27a.jpg
 photo MILJANKUVIA-001_zps3dbc0328.jpg
 photo helmikuu-017_zpsb5e87742.jpg
 photo helmikuu-141_zpsd97a8988.jpg
 photo MILJANKUVIA1_zps552a0ac6.jpg
 photo MILJANKUVIA2_zps6e42009f.jpg