tiistai 5. toukokuuta 2020

poikkeuksellisia aikoja

Edellisen kirjoituskerran jälkeen maailma on muuttunut niin, ettei se varmaan koskaan enää palaa täysin entiselleen. Pari kuukautta on nyt eletty arkea, jonka kuviot koronavirus on laittanut ihan uusiksi. Kun poikkeusoloihin siirryttiin, luin jokaisen mahdollisen aihetta koskevan uutisen ja seurasin telkkarista erikoislähetystä toisensa perään.Viime viikkoina oon kuitenkin alkanut taas keskittyä enemmän muihin asioihin. 

Täysin poikkeuksellisista olosuhteista on tullut vauhdilla uusi normaali, ja taas on saanut ihmetellä ihmisen häkellyttävän hyvää sopeutumiskykyä suurtenkin muutosten edessä. Ainakin omalla kohdallani oon ollut hämmentynyt siitä, miten nopeasti oon tottunut vallitsevaan tilanteeseen. Nyt jo tuntuu ihmeen kaukaiselta ajatella sitä entistä arkea, jossa kalenteri oli jatkuvasti täynnä, eikä kotona ehtinyt juurikaan viettää aikaa. 


Suuressa mittakaavassa koronan vaikutus mun elämään on kuitenkin ollut melko vähäinen, koska asun kämppisten kanssa ja opiskeluja on ollut helppo jatkaa etänä. Yks positiivisista vaikutuksista onkin ollut se, että oon kerrankin ehtinyt kunnolla keskittyä opiskeluun. Oon myös käynyt melkein joka päivä Keskuspuiston metsissä nauttimassa luonnon rauhasta ja oon tajunnut, että metsä on kyllä ihan mun lempipaikka maailmassa.

Työt on jäänyt suurelta osin tauolle ja myös tulevan kesän hääkuvaukset on yhtä suurta kysymysmerkkiä, joten jatkuvassa epävarmuudessa tässä siinä mielessä eletään. En oo myöskään päässyt neljään kuukauteen käymään kotona, joten perhettä ja tietysti myös monia ystäviä on tosi kova ikävä. Mun on suhteellisen helppo nähdä koronan tuomissa muutoksissa myös positiivisia puolia, mutta en todellakaan halua vähätellä tilanteen vakavuutta. Mun sydän on syvästi särkynyt niiden ihmisten puolesta, jotka tästä joutuu eniten kärsimään. Ja niitä ihmisiä on todella paljon.


Jos jotain tää aika on opettanut niin sen, miten helposti kaikki ihmisten luomat järjestelmät horjuu. Mulla on ollut kaiken epävarmuuden keskellä pohjimmiltaan syvä rauha sydämessä, koska mun elämän perusta on tän näkyväisen todellisuuden tuolla puolen. Tiedän, että mun ei tarvi pelätä, koska Jumala on luvannut pitää musta huolen. Iankaikkisen elämän toivo kantaa kaikkein pimeimmänkin laakson läpi.

Täytyy kuitenkin myöntää, että kun ei oo ollut mahdollisuutta juosta jatkuvasti hiljaisuutta ja itseään karkuun, on myös monia kipeitä ja vaikeita asioita noussut pintaan. Oon monta kertaa joutunut kasvokkain oman raadollisuuteni ja itsekkyyteni kanssa, ja tajunnut miten paljon armoa tarvitsen. Ihan joka hetki.


Mulla on kohtuullisen selkeä visio siitä, millainen ihminen haluaisin olla, mutta kerta toisensa jälkeen joudun tunnustamaan, että omat resurssit ei millään riitä. En voi muuta kun yhtyä näihin Paavalin sanoihin: "minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen" (Room. 7:15).

Kun oma rikkinäisyys turhauttaa ja tuntuu mahdottomalta päästä eteenpäin, tämä raamatunkohta tuo sydämeen syvän lohdutuksen: "minun armossani on sinulle kyllin, sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa" (2. Kor. 12:9). En tiedä parempaa paikkaa kuin levätä Jumalan kämmenellä luottaen siihen, ettei "ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat" (Room. 8:1).


Nää laulut on myös puhutellut mua viime aikoina syvästi: 

"Sinun varaasi kaiken laitan, 
täällä kestä ei mikään muu. 
Sinun kanssasi matkaa taitan, 
kunnes hämärä laskeutuu.

Sinun rakkautesi loistaa
halki synkimmän pimeyden. 
Sinä Jeesus voit yksin poistaa
syyllisyyteni suuruuden.

Sinun kätesi minut johtaa, 
läpi tuskan ja kauneuden. 
Sinun valosi yössä hohtaa, 
hoidat kipuni salaisen. 

Petri Laaksonen


"Kun on turva Jumalassa, 
turvassa on paremmassa 
kuin on tähti taivahalla, 
lintuemo siiven alla. 

Käsistä ei väkevistä
mikään heitä irti riistä. 
Omakseen hän heidät osti, 
kuolemasta eloon nosti. 

Käyköön myöten taikka vastaan, 
eipä Isä hylkää lastaan. 
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet päiviemme.

Virsi 397 


Toivottavasti just sulla on kaikki hyvin. Jos kaipaat juttuseuraa, rukousta tai ihan konkreettista apua, laita mulle rohkeasti viestiä. Olisi ihana olla avuksi, jos mitenkään voin 

1 kommentti: