perjantai 17. huhtikuuta 2015

dancing in the rain

Mulla on kaikki hyvin. Oikeastaan voisin sanoa, että jopa loistavasti. Olin just ihanien ystävien kanssa Tampereella syömässä Pancho Villassa ja shoppailemassa (ostin kylläkin vaan uudet jalkapallosukat ja kinuskipehimiksen). Yli 200 valokuvaa, jotka tilasin ifolorilta sai mut taas ymmärtämään, miten paljon unohtumattomia asioita oon saanut kokea upeiden ihmisten kanssa. Tällä hetkellä mun ei tarvi stressata lähestulkoon mistään. Mitä nyt tulevaisuus ja ensi viikon työhaastattelu välillä saa pulssin kiihtymään. Kuitenkin, ihan sama miten paljon syön, näläntunne mun mahasta ei silti katoa. Ihan sama, miten paljon nukun, väsymys ei lakkaa vainoamasta mua. Ihan sama, miten paljon mun vaatekaapissa on paitoja, en silti löydä päälleni mitään järkevää puettavaa. Ihan sama, miten hyvin onnistun jossain, joku tekee silti paremmin. Nälkä kasvaa syödessä ja vaatimukset suorittaessa. Asiat voisi aina olla paremmin, mutta toisaalta myös paaaaaljon huonommin. 


Tutkimusten mukaan melkein puolet onnellisuudesta on kiinni asenteesta. Mutta entä jos ei vaan jaksa ajatella positiivisesti? Entä jos tekee  vaan mieli kääriytyä peiton alle ja itkeä itsensä uneen? Joskus sellainen fiilis tulee, vaikka ulkoisesti kaikki asiat olis loistavasti. Joskus pelottaa, surettaa ja ottaa päähän ilman ainuttakaan järkevää syytä. Silloin on enemmän kuin hyväksyttävää mennä yksin metsään huutamaan ääni käheäksi, kuunnella surullista musiikkia tai mennä pehmolelun kanssa nukkumaan. Sekä negatiiviset että positiiviset tunteet on ihan jees, kunhan niiden ei anna liikaa ohjata elämää. Mulla on kaikki hyvin, oikestaan jopa loistavasti, niin kauan kuin ankkuroin mun elämän Jeesukseen enkä omiin fiiliksiini. En muutu kauniimmaksi, paremmaksi tai arvokkaammaksi tuijottamalla peiliin tai etsimällä muiden hyväksyntää. Sen sijaan katsomalla Jeesuksen uskomattoman syvään rakkauteen, voin oppia rakastamaan myös itseäni. Jumala on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hän rakastaa sua ja mua ihan älyttömästi aina ja ikuisesti, tuntu miltä tuntu. Sen kun muistaa, voi pyyhkiä kyyneleet, kömpiä pois peiton alta ja tanssia vesisateessa.  

2 kommenttia:

  1. Se on muuten juurikin näin ja piste. On hyvä kun tuntee olonsa onnelliseksi ja ei tarvitse stressata mistään.

    VastaaPoista