ilta-aurinko

Pää tyhjä ajatuksista. Sydän täynnä tunteita. Ja erittäin ristiriitaisia sellaisia. Kai se kuuluu jotenkin tähän elämänvaiheeseen. Kaikki on on jotenkin niin auki. Tulevaisuus ei oo koskaan näyttänyt niin arvaamattomalta kuin nyt. Viikon päästä on kevätjuhla, jossa saan vihdoinkin painaa valkoisen lakin päähäni. Kauhukseni joudun (joo onhan se hieno kunniatehtävä, mutta jännittää ihan liikaa) pitämään  siellä puheen. Syke nousee jo pelkästä ajatuksesta.  

Viime päivinä oon askarrelut ja postittanut kutsukortteja, päivittänyt vieraslistaa, leiponut ja harjoitellut juhlapuhetta. Tänään päätettiin pitkästä aikaa lähteä Pinjan kanssa ilta-aurinkoon ottamaan kuvia ja tässä murto-osa kuvasaldosta. Huomenna tiedossa Vexve-turnaus, Alman valmistujaisjuhla ja jo perinteeksi muodostunut Euroviisukatsomo. Niin kauan kun pidän ajatukset pois ensi viikon lauantaista, voin oikein hyvin.