katoavaista

Elämä osaa yllättää. Joskus positiivisesti, joskus tuoden uutisia, joita ei olisi koskaan halunnut joutua kuulemaan. Vastaan tulee väistämättä päiviä, jotka tuntuvat loputtoman pitkiltä ja raskailta, ja joiden jo etukäteen toivoisi olevan ohitse. Onneksi on myös sellaisia, jolloin saa maistaa palan taivasta ja tekisi mitä vain saadakseen kellon pysähtymään. Suurin osa elämämme päivistä on jotain tältä väliltä. Ne vain hujahtavat ohitse ilman, että niistä tajuaisi edes yrittää ottaa minkäänlaista otetta. On niin paljon asioita ja ihmisiä, jotka otamme aivan liian helposti itsestäänselvyytenä. Elämme kuin eläisimme täällä ikuisesti, vaikka jokainen hengenvetomme on kaukana itsestäänselvyydestä. 

Kauneus on katoavaista, mutta niin on moni muukin asia. Loppujen lopuksi melkein kaikki. Miten voimmekaan olla niin välinpitämättömiä sen suhteen, mitä varten täällä oikeasti olemme ja mihin olemme matkalla? Hukumme ylläkyltäisyyteen ja sokaistumme läheistemme hädälle etsiessämme vain itsellemme onnea, jota emme kuitenkaan koskaan voi saavuttaa. Onnellisuus, jos mikä, on katoavaista. Hetkeksi se saapuu ja on kohta taas tiessään. Inhoamme kärsimystä ja teemme kaikkemme välttääkseemme sitä, vaikka juuri siinä on kätkettynä elämän syvyys ja tarkoitus.

Murtumapisteessä, kaiken rakastamamme raunioilla, voimme  nähdä Hänet, joka ylläpitää elämäämme ja koko maailmankaikkeutta. Katoamattoman, täydellisen rakkauden lähteen, jolle emme arjessamme usein uhraa ajatustakaan, koska sydämemme on niin kiinni kaikessa katoavaisessa. Kun kaikki on viety, mitä jää jäljelle? Kun jäämme täysin yksin, kenen puoleen huudamme? Kun pelko ottaa meidät valtaansa ja uhkaa saada meidät lamaantumaan, kenen käteen tartumme? Kun sydämemme särkyy, kuka kerää talteen palaset ja voi luoda niistä jotain uutta? Kun syyllisyys musertaa meidät alleen, mistä löydämme rauhan? 

Elämä ei ole helppoa, eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan. Kärsimys ei ole kivaa, eikä siitä ole myöskään mitään hyötyä, jos jäämme sen kanssa yksin ja annamme sen katkeroittaa itsemme. Heikkous voi kääntyä vahvuudeksi vain, jos uskallamme nöyrtyä ja antaa Jumalalle luvan näyttää voimansa. Hyvä on parhaan vihollinen, ja joskus Jumalan täytyy murskata omat hyvätkin rakennelmamme, jotta hän voisi antaa jotain parempaa tilalle. Muista, että TÄMÄ päivä voi ihan oikeasti olla SINUN viimeisesi. Oletko valmis lähtemään? Millä on sinulle todella merkitystä? Tänään on loistava päivä laittaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Tänään on loistava päivä antaa Jumalalle tilaisuus näyttää kuka Hän on ja miten paljon Hän rakastaa sinua.