time flies

Joulun lähestyminen saa mut aina ymmärtämään, miten nopeasti aika kuluu. Tää syksy on mennyt sellasta vauhtia, että en millään pysty käsittämään sitä. En millään voi uskoa, että neljän päivän päästä täytyy sanoa hyvästit ihanille ihmisille, joista on tullut mulle kuin toinen perhe ja paikalle, josta on tullut mulle kuin toinen koti. Enkä millään voi uskoa, että puolentoista viikon päästä on jouluaatto ja että kuukauden päästä täytän 20 vuotta. Oon nyt päätynyt siihen tulokseen, että palaan tänne tammikuussa vielä joksikin aikaa eli lopullisia hyvästejä ei tarvi vielä onneks sanoa. 

Viime aikoina on tapahtunut paljon kivoja asioita. Oon käynyt tyttöjen kanssa Helsingissä jouluostoksilla, Flamingon vesipuistossa uiskentelemassa ja sisarusten kanssa Ideaparkissa. Viime viikonloppuna osallistuttiin Raamattubreikki-tapahtumaan ja eilen vietettiin Janitan, Ellan, Komun ja Aukun kanssa pikkujouluja. 

Tuntuu hassulta miettiä elämää neljä kuukautta taaksepäin. Oon tutustunut niin moneen upeaan ihmiseen, saanut kokea niin paljon unohtumattomia asioita ja oppia niin paljon uutta, etten tunne olevani lainkaan sama ihminen kuin 17 viikkoa sitten. Muistan vieläkin, miten paljon jännitin tänne tuloa ja olin kahden vaiheilla uskallanko tulla tänne ollenkaan. Oon tajuttoman onnellinen, etten antanut pelolle valtaa. En ees uskalla ajatella, miten paljon olisin menettänyt, jos olisin jättänyt tulematta. Vaikka tähän syksyyn on mahtunut mitä erilaisempia fiiliksiä, nää neljä kuukautta on ehdottomasti ollut mun tän astisen elämän parasta aikaa.