Voi miten rakastankaan kevään saapumista: lumen sulamista, lintujen laulua ja auringonpaistetta. En malta odottaa sitä hetkeä, kun luonto herää eloon: ruoho alkaa vihertää, leskenlehdet ja valkovuokot täyttävät tienpientareet ja puihin alkaa ilmestyä pieniä vaaleanvihreitä lehtiä. Silloin tajuaa, että taas on yksi pimeä talvi selätetty ja kesä lähestyy kovaa vauhtia. Mulla on tiedossa pitkästä aikaa oikein kunnon kesäLOMA! En oo nimittäin hakenut kesätöitä, koska just pari päivää sitten kolahti postiluukkuun allekirjoitettavaksi työsoppari, joka on voimassa kesäkuun alkuun. Tarkoittaa siis sitä, että mun pitää lukea pääsykokeisiin töiden ohella. Onneks mulla on kuitenkin enimmäkseen vaan neljän tunnin päiviä. Ja onneks pääsykokeisiin lukeminen osuu just siihen ajanjaksoon, jolloin valon määrä lisääntyy, mikä toivottavasti vaikuttaa myös energiatasoon positiivisesti. Ja vielä yks onneks: osallistun verkkovalmennus.com:n valmennuskurssille, mikä varmasti helpottaa monella tapaa lukemista.
Kuluneella viikolla oli kyllä taas sellaisia hetkiä, jolloin tuntui siltä, ettei jaksaisi tehdä kertakaikkiaan mitään. Noista fiiliksistä huolimatta yritin liikkua mahdollisimman paljon ja syödä terveellisesti. Onnistuin yllättävän hyvin! Muutaman kerran iski ihan järkyttävä suklaanhimo, mutta (uskokaa tai älkää) pystyin kuitenkin jättämään tarjouksesta ostamani suklaalevyn rauhaan :D
Viime päivinä oon taas miettinyt, miten hyvin mulla on asiat. Mulla on kiva työpaikka, kiva harrastus ja hyvät edellytykset päästä opiskelemaan alaa, joka kiinnostaa mua. Mulla on rakastava perhe, koti jossa on hyvä olla ja paljon ihania ystäviä. Mun ei tarvitse etsiä ahdistuneena elämän tarkoitusta ja vastauksia muihin vaikeisiin kysymyksiin, koska oon jo löytänyt vastaukset. Mulla on sydämessä rauha, jonka vaan Jeesus voi lahjoittaa. Mulla on joka päivä tarpeeks ja jopa yltäkyllin ruokaa. Mun ei tarvitse jatkuvasti pelätä sodan keskellä itseni ja läheisteni puolesta. Vaikka murehdin tulevaisuutta ja tottakai pelkään kuolemaa, tiedän ettei mulla kuitenkaan oo mitään hätää.
Vaikka Suomessakin on monet asiat huonosti ja vaikuttaa siltä, että koko ajan mennään huonompaan suuntaan, täällä on maailman mittakaavassa asiat kuitenkin ihan tajuttoman hyvin! Meillä on toimiva terveydenhuolto, ilmainen koulutus ja turvallinen elinympäristö. Kukaan ei tiedä kauanko me saadaan nauttia näistä "eduista", mutta niin kauan kuin saadaan, meidän tulis oikeesti olla sydämemme pohjasta kiitollisia! Kun oman elämän murheet tuntuu ylitsepääsemättömän suurilta, on hyvä katsoa ympärilleen ja laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Mulla riittää tässä asiassa tekemistä varmaan koko loppuelämäks. Liian usein joudun pienistäkin asioista niin syvälle negatiivisten tunteiden valtaan, etten osaa ajatella lainkaan järkevästi. Silloin täytyy vaan kulkea suoraan myrskyn silmään, vaikka tuntuisi siltä, että pää räjähtää, sydän puristuu kasaan ja kaikki ylimääräinen energia kuluu hengityksen säätelyyn. Kun on päässyt pois myrskyn keskeltä, aurinko paistaa kirkkaammin ja jälkikäteen mietittynä hirmumyrskykin näyttää vain pieneltä sadekuurolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti