vapaa häviämään

 En olis viikko sitten voinut edes kuvitella, miten hyvä fiilis mulla vois vielä olla töiden ja muutenkin elämän suhteen. Viime sunnuntaina olin niin ahdistunut, ettei mun päähän mahtunut yhtäkään positiivista ajatusta. Edessä oleva viikko tuntui ylivoimaiselta koitokselta, josta en uskonut selviäväni kunnialla. Olin pelon ja riittämättömyyden tunteen vankina.Ymmärsin taas, miten paljon pelkään epäonnistumista ja miten paljon välitän siitä mitä muut ihmiset minusta ajattelevat. Jos epäonnistun jossain, pelkään epäonnistuvani kaikessa. Jos joku ei pidä minusta, teen naurettavan johtopäätöksen, ettei sitten kukaan muukaan pidä. Joskus on hyvä pudota niin pohjalle, että on pakko katsoa syvemmälle sisimpäänsä kuin tavallisesti. Silloin voi löytää ne vääristyneet ajatusrakennelmat, joista on jo luullut päässeensä eroon. 

Vaikka kuluneeseen viikkoon mahtui monta epäonnistumista ja haastavaa tilannetta, sain kokea myös onnistumisia ja aitoja ilon hetkiä. Virheiden kautta oppii monia käytännön asioita ja niiden kohtaaminen auttaa ymmärtämään, että minä en ole yhtä kuin virheeni. Epäonnistumiset tai onnistumiset eivät määrittele minun tai kenenkään muunkaan arvoa. Se on läksy, jonka oppimiseen vaaditaan usein paljon kipua ja kyyneleitä. Mutta se on myös läksy, jonka oppiminen on avain todelliseen vahvuuteen. Ja kun opettajana on itse Jumala, ei lopputulos voi olla muuta kuin hyvä. Tai itseasiassa paras.

"Evankeliumi siis vapauttaa meidät hyväksymään sen, ettemme ole hyväksynnän arvoisia. Meidän ei enää tarvitse teeskennellä, että olemme jotain muuta kuin mitä oikeasti olemme. Se merkitsee, että voimme myöntää olevamme heikkoja, eikä se särje meitä. Voimme riisua naamiomme ja tarkastella turvallisen välimatkan päästä pakonomaista tarvettamme todistella omaa arvoamme. Kun ymmärrät, että arvosi, turvallisuudentunteesi ja identiteettisi ovat kaikki sidoksissa Jeesukseen, sinun ei tarvitse voittaa - olet vapaa häviämään. Ja mikään tässä särkyneessä maailmassa ei voi voittaa sellaista ihmistä, joka ei pelkää häviämistä!" 

Tullian Tchividjianin kirjasta Yksisuuntaista rakkautta s.115